Vaivaako valosaaste lemmikeitäkin?

by Jari Lyytimäki

Tietokirjamme valosaasteesta on virittänyt mukavasti keskustelua siitä, millainen keinovalon käyttö lisää aidosti hyvinvointiamme. Kuten odotettavaa olikin, terveysvaikutukset tuntuvat kiinnostavan enemmän kuin mahdolliset ympäristö- tai luontohaitat. Myös uusia kiinnostavia kysymyksiä on nousemassa esiin.

Hyviä juttuja aiheesta ovat kirjoittaneet muun muassa LED-valojen lisääntyvää käyttöä pohtiva Kansan Uutisten Pekka Helminen ja mökkimaisemien muistoihin sukeltava MTV3:n Päivi Mäki-Petäjä. Aamulehden uutisoinnissa nousi esiin valon laajamittainen vaikutus yömaisemiin. YLE:n uutisessa taas painotettiin mahdollisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle. URSA:n Anne Liljeström summasi aihepiirin hykerryttävästi tähtiharrastajan näkökulmasta.

Radion puolella kävimme keskustelemassa aiheesta Leena Mattilan vieraana YLE Ykkösen Puheet ja teot -ohjelmassa.  Piipahdimme myös televisiossa Prisma Studion jaksossa, jossa pohdittiin pimeiden syyskelien aiheuttaman masennuksen selättämistä.  Myös Aamu-TV:n vierailun pohjalta tehdyssä uutisessa YLE painotti vaikutuksia ihmisiin.

Monesti haastattelut antavat ajattelemisen aihetta haastateltavallekin. Erityisen mielenkiintoinen oli Lemmikki-lehteen lähiaikoina tulossa oleva juttu, joka herätti itsenikin pohtimaan sitä, miten keinovalolle altistuminen vaikuttaa lemmikkieläimiin. Tuotantoeläimien kasvun ja elintoimintojen säätelyyn valoa käytetään paljolti samaan tapaan kuin kasvien kasvatuksessa kasvihuoneissa. Keinovaloa ja pimeyttä jaksottamalla vauhditetaan esimerkiksi broilereiden ja kalojen kasvua. Valon vaikutukset tuotantoeläimiin tunnetaan kohtuullisen hyvin. Sen sijaan vaikutuksia lemmikkieläimiin ei tietääkseni ole juurikaan tutkittu.

Lemmikit elävät useimmiten yhtä lailla keinovalojen vaikutuksen alaisina kuin ihmisetkin. Mahdollisten vaikutusten hahmottaminen on kuitenkin hankalaa, sillä valon ohella lemmikit altistuvat myös ihmisen toiminnan aiheuttamalle melulle, hajuille, tärinälle, ilman hiukkasille ja muulle ympäristökuormitukselle. Kyse on ennen muuta näiden yhteisvaikutuksista. Konkreettinen esimerkki ovat uudenvuoden ilotulitukset, jolloin lemmikit altistuvat niin välähdyksille, paukkeelle, savulle kuin ruudinhajullekin.

Jotkut lemmikkieläimet, kuten kissat, ovat hämäräaktiivisia ja valolle paljon herkempiä kuin ihmiset. Tämän takia sisäkissalle ei ole syytä jättää valoa palamaan silloin kun kissa jää yksin kotiin. Ympäristönsuojelunkin kannalta kiinnostava kysymys on se, parantaako vai heikentääkö ulkotilojen keinovalo ulkona vapaasti liikkuvien kissojen kykyä pyydystää jyrsijöitä, matelijoita tai pikkulintuja? Kysymys voi olla oleellinen luonnon monimuotoisuudelle, ainakin jos uskomme Pentti Linkolaa, joka taannoin väitti kissoja suureksi uhkaksi Suomen luonnolle.

Mainokset