Luonnon hyödyt eivät tule ilmaiseksi

by Jari Lyytimäki

Luonnon tuottamista hyödyistä on puhuttu paljon. Eikä ihme, sillä luonto antaa meille happea hengitettäväksi, kasvattaa ruokaa syötäväksi ja kierrättää vettä juotavaksi. Luonto pitää meitä terveinä, sillä jos elämme lapsuutemme välittömässä kosketuksessa monimuotoisen luonnon kanssa, meille ei kehity allergioita yhtä helposti kuin kaupunkiympäristössä. Monet ihailevat luonnon maisemia ja elpyvät luonnon rauhassa.

Tutkijat ovat kehittäneet luonnon hyödyille ihan oman käsitteen: ekosysteemipalvelut. Tätä termiä ryhdyttiin käyttämään erityisesti vuoden 2005 jälkeen. Tuolloin julkaistiin kunnianhimoinen raportti, jossa maailmanlaajuisesti kartoitettiin luonnon ihmiselle tuottamia hyötyjä ja niiden uhkia. Sittemmin työ on jatkunut muun muassa selvityksissä, joissa on yritetty laittaa luonnolle hintalappu. Näiden niin sanottujen TEEB-selvitysten ideana on tehdä päätöksentekijöille selväksi, miten kalliiksi tulee, jos jatkamme ympäristön tuhoamista ja hävitämme samalla luonnon meille tarjoamat hyödyt.

Todellisuudessa luonto tuottaa muutakin kuin hyötyjä ja palveluita. Puutarhurit, lintujen tarkkailijat, kalastajat ja metsästäjät ovat tietoisia luonnon auliisti jakelemista harmeista ja haitoista. Kasvitaudit ja -tuholaiset, linnunpoikasia ja riistaeläimiä syövät pedot ja vaikkapa marjastajan kimppuun hyökkäävät hyttyset, hirvikärpäset, punkit ja puutiaiset ovat ekosysteemihaittoja, joista monet luontoharrastajat mieluusti pääsisivät eroon.

Pahimmillaan kyse on kuolemanriskistä. Suomessa luonto tosin tappaa ihmisiä aniharvoin, vaikka kiihkeimmästä susikeskustelusta voi saada toisen kuvan. Kuolemansyytilastojen perusteella susia paljon vaarallisempia ovat hirvet, naudat, koirat, ampiaiset ja mehiläiset. Eivätkä nekään kovin vaarallisia ole. Alkoholiin tai ylipainoon verrattuna ne koituvat hyvin harvojen kohtaloksi.

Suomessa vähäisiinkin luonnon aiheuttamiin vaaroihin on varauduttu varsin hyvin. Köyhissä kehitysmaissa varautuminen on vaikeampaa. Hyttysten välityksellä leviävän malariaan sairastuu joka vuosi satoja miljoonia ihmisiä ja tautiin kuolee ehkä puolisen miljoonaa ihmistä. Suomessa malariasta on päästy eroon ennen muuta parantuneiden asumisolojen ansiosta, mutta ilmaston lämpeneminen voi lisätä malarialoisen esiintyvyyttä täälläkin. Ympäristönmuutoksiin liittyy arvaamattomia haittoja erityisesti silloin, kun eri muutokset kietoutuvat toisiinsa.

Luonnon aiheuttamissa haitoissa on usein kyse siitä, että ihminen on jollain tavalla heikentänyt ekosysteemin toimintaa. Tulvien tuhoisuus kasvaa, jos ihminen kuivattaa suot, hakkaa metsät, ruoppaa mutkittelevat joet ja päällystää maan asvaltilla. Vesi ei enää imeydy ja pidäty, vaan pääsee virtaamaan entistä vinhemmin. Tuhot kasvavat, jos ilmastonmuutos samaan aikaan tuo lisää sateita.

Julkisessa keskustelussa ekosysteemien tuottamat haitat ja hyödyt nousevat esiin yleensä varsin satunnaisesti, eikä niitä juurikaan vertailla keskenään. Yksittäinen haitta – tai pelkkä pelko mahdollisesta haitasta – voi aiheuttaa suhteettoman kohun ja toisaalta suuretkin hyödyt voivat jäädä huomiotta. Hyötyjä ja haittoja pitäisi tarkastella yhdessä yhtenäisen kehikon avulla. Vasta tällöin ne asettuvat oikeisiin mittasuhteisiinsa.

Haittoja ei pidä ylikorostaa, mutta myös yksipuolinen luonnon hyötyjen korostaminen voi olla lopulta karhunpalvelus koko luonnonsuojelulle. Haitat eivät häviä, vaikka niistä yritettäisiin olla hiljaa. Sen sijaan haittoja tai niille altistumista voidaan ehkäistä vain, jos ne on kartoitettu kattavasti ja jos niiden syyt tunnetaan riittävän hyvin. Kattava tieto on paras lääke sen osoittamiseen, jos jotkut pyrkivät liioittelemaan haittoja – tai hyötyjä.

Ehkä tärkeintä on kuitenkin muistaa, että ainakin osa luonnon haitoista pitää hyväksyä hintana monimuotoisten ekosysteemien tuottamista hyödyistä. Ekosysteemipalvelutkaan eivät ole ilmaisia.

Kirjoitus pohjautuu Ecosystem Services -lehdessä käytyyn keskusteluun ekosysteemipalveluista ja -haitoista. Aihepiiriin liittyvää keskustelua löytyy myös Kemppisen blogista ja Prisma-studion jaksosta Areenasta.

Mainokset