Tavoittaako ympäristötieto käyttäjänsä?

by Jari Lyytimäki

Ympäristöasioista tuotetaan tietoa paljon. Pelkästään Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tutkijat tuottavat joka vuosi satoja julkaisuja. Niiden avulla yritetään edistää tiedettä, tukea päätöksentekoa ja kohentaa yleistä tietämystä ympäristökysymyksistä. Mutta miten hyvin näissä tavoitteissa onnistutaan? Lukeeko kukaan kovalla vaivalla tuotettuja raportteja?

Yksi tapa mitata onnistumista on tutkia sähköisten raporttien latausmääriä. SYKEn julkaisemat raportit on tallennettu sähköiseen HELDA-arkistoon, johon tallentuvat myös tiedot kuukausittaisista latauksista. Nämä tilastot eivät kerro koko totuutta julkaisujen vaikuttavuudesta, mutta voivat antaa suuntaviittoja tiedontuotannolle ja viestinnän kehittämiselle.

Esimerkiksi SYKEn raportteja -sarjan lataustietojen mukaan yhteensä 11 raporttia ylitti 500 vuosittaisen latauksen rajapyykin vuonna 2014. Suosituin raportti käsitteli kemikaaliriskejä ja se julkaistiin keväällä 2014. Kymmenen ladatuimman raportin joukossa oli kaksi muuta vuonna 2014 julkaistua raporttia. Toinen näistä käsitteli kuntien ympäristölupia ja toinen Helsingin alueen yhdyskuntarakennetta.

Capture1

Jokaista SYKEn raportteja -sarjan julkaisua ladattiin vuoden aikana ainakin muutamia kertoja ja vain kolmea ladattiin alle 10 kertaa. Vähiten ladatut raportit olivat pääsääntöisesti rajattuun ammattikäyttöön suunnattuja, suhteellisen vanhoja julkaisuja. Keskimäärin yksittäinen raportti ladattiin vuoden 2014 aikana noin 10 kertaa kuukaudessa. Vaihtelu oli suurta. Suurin kuukausittainen latausmäärä oli 339. Seitsemää raporttia ladattiin yli 150 kertaa kuukaudessa. Korkeat kuukausittaiset latausmäärät johtuivat tyypillisesti raporttien julkistamisesta ja siihen liittyvästä tiedottamisesta.

Capture2

SYKEn raportteja -sarjan lisäksi tietoja löytyy muistakin ympäristöhallinnon julkaisuista. Kaikista SYKEn julkaisuista eniten latauksia ovat keränneet opastyyppiset julkaisut sekä tilastotietoja sisältävät tai tutkimus- ja kartoitusmenetelmiä kuvailevat raportit. Myös ympäristön tilaa ja rakennettua ympäristöä esittelevät julkaisut ovat olleet suosittuja. Neljää SYKEn julkaisua ladattiin vuonna 2014 yli 2000 kertaa. Jotkut vanhatkin raportit voivat herättää suhteellisen paljon kiinnostusta.

Capture3

Ovatko nämä latausmäärät suuria vai pieniä? SYKEn julkaisujen latausmäärät näyttävät vähintään tyydyttäviltä, jos niitä verrataan YK:n alaisen Maailmanpankin (Word Bank) raporttien latausmääriin vuosina 2008–2012. Maailmanpankin tarkastelussa oli mukana 1611 raporttia. Tulokset olivat tylyjä. Miltei kolmannes (31 %) raporteista oli sellaisia, ettei niitä oltu ladattu kertaakaan. Latausmäärä jäi välille 1-100 noin 40 %:ssa raporteista. Vain noin 13 %:ia raporteista oli ladattu yli 250 kertaa viiden vuoden aikana. Luvut olivat yllättävän pieniä, sillä kyseessä on laajasti tunnettu ja arvostettu organisaatio, joka julkaisee pääosin englanniksi ja myös muilla laajasti puhutuilla kielillä. Lisäksi tarkastelluista raporteista noin puolessa nimenomaisena tavoitteena oli mainittu julkiseen tai asiantuntijakeskusteluun vaikuttaminen.

Suomessa ainakin Sitra on julkaissut tietoja omien raporttiensa latausmääristä. Sitran kesäkuussa 2014 ilmoittamien tietojen mukaan vuosina 2013–2014 ilmestyneistä 53 raportista vain kahta ei oltu ladattu kertaakaan. Kolmasosaa raporteista oli ladattu yli 200 kertaa. Tuhannen latauksen rajan ylitti kaksi raporttia kahden vuoden ajanjaksolla.

Latausmääriin ja niiden tulkintaan liittyy monia epävarmuuksia. Raportit voivat esimerkiksi levitä käyttäjien keskuudessa sähköpostien liitteinä, niitä voidaan tallentaa muuallekin kuin viralliseen tallennuspaikkaan tai niitä voidaan tulostaa ja käyttää paperiversioina. Tällöin vilkaskaan käyttö ei näy lainkaan lataustilastoissa. Toisaalta tiedoston lataaminen ei välttämättä tarkoita sitä, että raportti luettaisiin tai että sitä käytettäisiin kirjoittajan ajattelemaan tarkoitukseen. Raportin ”lukija” saattaa olla vaikkapa verkon sisältöä indeksoiva hakurobotti. Myös itse tilastointiin ja latausten kirjautumiseen ja tallettamiseen liittyy erilaisia käytäntöjä. Helda-arkistosta hakurobottien tuottamat lataukset pyritään suodattamaan pois, mikä voi muuttaa tilastoja jälkikäteisestikin. Tässä esitellyt tiedot on kerätty 13.1.2015.

Epävarmuudet kannattaa huomioida ja epäilyttävissä tapauksissa voi olla syytä päivittää vanha hokema muotoon ”vale, emävale, lataustilasto”. Näin vältytään harhaanjohtavilta päätelmiltä. Liiallisen epäilyn valtaan ei kuitenkaan kannata vaipua. Parhaimmillaan lataustilastot antavat helposti hyödynnettävää ja reaaliaikaista tietoa julkaisujen vaikuttavuudesta.

Tässä kirjoituksessa esiteltyjen tilastojen perusteella on julkaistu myös SYKEn nettiuutinen.

Mainokset