Yleistajuisen vastakohta ei ole tieteellinen, vaan erikoistajuton

by Jari Lyytimäki

Kaskas Median järjestämässä After work -tilaisuudessa (suomeksi vaikkapa iltaturinat) pohdittiin monipuolisesti tiedeviestintää ja tutkimuksen tulosten mittaamista. Onko järkevää pisteyttää tutkijoiden tuotoksia niin, että englanninkielisestä tutkimusjulkaisusta saa esimerkiksi 4 tuottavuuspistettä, kun kotimainen yleistajuinen julkaisu tuottaa vain 0,1 pistettä. Kysymys ei jää pelkästään akateemiseksi, jos nämä pisteet ohjaavat tutkimukseen suunnattavaa rahoitusta.

kaskasTiedekeskustelua siivitti tiukka tyrni-porkkana -shotti. Kuva: Kaskas Media.

Pisteproblematiikkaa on nostanut esiin muun muassa professori Erkki Karvonen, joka oli tilaisuudessa panelistina. Keskustelun taustalla on muun muassa Julkaisufoorumi, jossa eri tutkimusalojen tieteellisiä julkaisukanavia on pyritty pisteyttämään niiden laadun perusteella.

Eri tyyppisiä viestinnän ja vuorovaikutuksen keinoja on toki mahdollista pisteyttää määrällisesti, jonka jälkeen niiden vertailu on helppoa – ainakin näennäisesti. Vaikeutena on valita pisteyttäväksi otettavat kohteet ja niiden painoarvot oikealla tavalla. Hankaluuksiin törmätään jo verrattaessa eri tieteenaloja toisiinsa. Muun muassa tieteellisten julkaisujen muoto ja viittauskäytännöt eroavat huomattavasti.

Vielä vaikeampaa on sovittaa samalle vertailuasteikolle yleistajuinen viestintä ja tieteellinen raportointi. Jos sanomalehden yliökirjoituksesta saa pisteitä, niin miksei mielipidekirjoituksesta tai blogipostauksesta? Voisiko tutkija tienata pisteensä ahkerasti tiedetwiittejä tehtailemalla?

Pohjimmiltaan kyse on päärynöiden ja pähkinöiden vertailusta. Tieteellinen ja yleistajuinen viestintä eivät ole saman jatkumon ilmiöitä. Yleistajuisesta jatkumo johtaa vaikeasti tajuttavaan, tieteellisestä taas epätieteelliseen. Kaikki hankalatajuinen ei ole tieteellistä eikä selväsanainen ilmaisu automaattisesti tarkoita epätieteellisyyttä.

Tässäkin eri tieteenalat eroavat toisistaan. Joillakin tieteenaloilla kielenkäyttö on kokonaan eriytynyt yleiskielestä, toisilla aloilla vain vähän. Esimerkiksi omalla alallani, monitieteisessä yhteiskunnallisessa ympäristötutkimuksessa, on mahdollista – ehkä jopa toivottavaa – julkaista tutkimusraportteja, joiden ydintulokset ovat helposti ymmärrettävissä myös oman alan ulkopuolella.

Tieteenalojen eroista huolimatta jokaisen julkisella rahoituksella toimivan tutkijan pitää pystyä perustelemaan selväsanaisesti, miksi oma tekeminen on yhteiskunnalle tärkeää. Tämä päätelmä tuli Kaskas-iltaturinoissa esiin varsin yksituumaisesti.

Toinen keskeinen päätelmä oli se, että tarvitsemme riittävän monimuotoisen mittareiden joukon, jonka avulla tutkimuksen tuotoksia ja vaikuttavuutta arvioidaan. Joillakin aloilla oleellista on perustutkimuksen pitkäjänteinen edistäminen, toisilla soveltaviin ajankohtaisiin kysymyksiin pureutuminen. Hyviä tutkimusrahoituksen ratkaisuja ei voi tehdä yksittäistä pistettä tuijottamalla.

Mainokset