Mistä tulee myrkynvihreä?

by Jari Lyytimäki

Harvapa taitaa enää tietää mistä oikeastaan juontuu kielikuva myrkynvihreydestä. Kielikuvan tausta selviää Eeva-Liisa Hallanaron ja Kirsti Loukola-Ruskeeniemen teoksesta ”Arseenia Kalliossa!” Kirja käy kokonaisvaltaisesti läpi arseenin esiintymisen ympäristössä, kulkeutumisreitit, luonto- ja terveysvaikutukset sekä yhteiskunnallisen ohjauksen ja riskinhallinnan pääpiirteet.

Capture

Arseeni on ollut monessa mukana. Kirjan historiallisessa katsauksessa esitellään arseenin käyttökohteita kivikaudesta nykypäivään. Aiheen pariin johdatellaan mielikuvilla salapoliisitarinoiden arsenikkimurhaajista. Tämän jälkeen lukija saa kuin huomaamattaan tietoa arseenin kemiallisista ominaisuuksista, esiintymisestä, käytöstä, vaikutuksista ja haittojen torjunnasta. Teoksen aloittava luku onkin malliesimerkki siitä, miten koukuttavasti yksittäistä alkuainetta kuvaava asiatieto voidaan paketoida.

Teoksen tietoja voi sulatella vaikkapa maalikaupassa. Arseenista valmistettiin 1800-luvulla yleisesti käytettyjä – myrkynvihreitä – väriaineita scheenvihreää ja pariisinvihreää. Esimerkiksi Napoleonin on epäilty kuolleen tapettiväreissä olleiden arseeniyhdisteiden takia. Nykytiedon perusteella tämä epäily on liioiteltu, vaikka Napoleonin elimistössä olikin arseenia paljon enemmän kuin nykyihmisillä. Myrkyllisen vihreät värit säilyivät käytössä pitkään vielä senkin jälkeen, kun niiden haitoista oli saatu selvää näyttöä.

Vähitellen tieto on päässyt voitolle. Nykyään Euroopassa ihmisten kudosten arseenipitoisuus lienee vähentynyt noin sadasosaan 1800-luvun pitoisuuksista. Suomessa tiettävästi kukaan ei ole kuollut arseenin takia. Kuten kirjan kirjoittajat toteavat, arseeniriski on nykyään maassamme miltei merkityksetön ja se voi säilyäkin sellaisena. Mutta vain jos ihmiset hyväksyvät yleisesti riskien vähentämiseen tarvittavat määräykset, ohjeet, arvioinnin ja tutkimuksen.

Hallanaro, Eeva-Liisa & Loukola-Ruskeeniemi, Kirsti. Arseenia kalliossa! ja mitä siitä sitten seuraa… Geologian tutkimuskeskus, Erikoisjulkaisut. Helsinki. http://tupa.gtk.fi/julkaisu/erikoisjulkaisu/ej_089.pdf

Tämä lyhennetty kirja-arvio löytyy kokonaisuudessaan Tieteessä Tapahtuu -lehdestä 4/2015.

Mainokset