Tenniskyynärpää ja korppikotkien kuolema

by Jari Lyytimäki

Mitä yhteistä on suomalaisen miehen tenniskyynärpäällä ja korppikotkien joukkokuolemalla Intiassa? Vastaus on vaikea sana: Diklofenaakki.

Kävin käsivaivojen takia lääkärillä, jossa tuomioksi tuli tenniskyynärpää. Lääkkeeksi sain leporeseptin lisäksi tulehduslääkettä. Lääkkeen haettuani huvitin itseäni lukemalla pienellä präntätyt tiedot mahdollisista haittavaikutuksista. Selvisi muun muassa että sydän- ja verisuonitauteja sairastavien on varottava lääkettä ja että harvinaisena sivuvaikutuksena voi olla uneliaisuus, erittäin harvinaisena univaikeudet. Samalla huomioni kiinnittyi lääkkeen vaikuttavaan aineeseen, joka kuulosti tutulta, mutta vieläkin vaikeammalta sanalta: Diklofenaakkikalium.

Muistelin että tästä yhdisteestä oli taannoin puhuttu uutisissa, joiden mukaan eläinten lääkitsemiseen käytetty aine tappoi joukoittain uhanalaisia korppikotkia. Näin olikin. Aine on sama diklofenaakki, jonka käytön seurauksena korppikotkien kannat romahtivat Intiassa ja muissa Etelä-Aasian maissa lääkkeen käyttöönoton jälkeen. Esimerkiksi Intiassa Bengalinkorppikotkien määrän arvioitiin olleen vuonna 2007 enää tuhannesosa 1990-luvun alun määrästä.

By (Image: Goran Ekstrom) [CC BY 2.5 (http://creativecommons.org/licenses/by/2.5)], via Wikimedia Commons

Bengalinkorppikotka. Korppikotkat ovat ekosysteemeissä tärkeitä jätehuollon ammattilaisia. Kuva: Göran Ekström CC-BY-2.5

Korppikotkat altistuivat aineelle syötyään lääkittyjen nautojen raatoja. Lääkejäämät vaurioittivat erityisesti lintujen munuaisia. Lintukantojen romahduksen takia Intia kielsi diklofenaakin käytön eläinlääkinnässä 2006. Aine kiellettiin myös useissa muissa Aasian maissa. Tämän jälkeen korppikotkien kantojen heikentyminen on hidastunut ja jotkut lajit ovat ehkä jo elpymässä.

Diklofenaakki on herättänyt huolta myös Euroopassa. Aine on hyväksytty eläinten lääkintään viidessä EU-maassa: Espanjassa, Italiassa, Latviassa, Tsekin tasavallassa ja Virossa. Lääkkeen käytön pelätään uhkaavan varsinkin Espanjan korppikotkia. Lintujen suojelujärjestö BirdLife on kampanjoinut diklofenaakin kieltämiseksi eläinlääkinnässä. Myös Euroopan lääkevirasto on suhtautunut kriittisesti aineen käyttöön eläinlääkinnässä.

Suomessa korppikotkat eivät ole luonnonsuojelun ensisijainen huolenaihe, ja elintarviketeollisuuden käyttöön kelpaamattomat lääkittyjen eläinten raadot hävitetään Honkajoen kierrätyslaitoksella. Niinpä esimerkiksi raatoja ravintonaan käyttävät maa- ja merikotkat eivät olisi vaarassa, vaikka lääke otettaisiinkin käyttöön eläinten lääkinnässä.

Diklofenaakkia pääsee kuitenkin luontoon ihmisten lääkkeistä. Se on vaikuttava aine monissa yleisesti käytetyissä lääkkeissä, kuten Arthrotec, Diclomex, Motifene ja Voltaren. Suomessa diklofenaakkia käytetään hieman yli 1000 kiloa vuodessa. Lääkejäämät kulkeutuvat ihmisten kehosta viemärijärjestelmän kautta vesistöihin, pohjavesiin ja Itämereen. Jätevedenpuhdistamot eivät yleensä pysty poistamaan lääkeaineita. Myös niiden luontainen hajoaminen voi olla hyvin hidasta.

Lääkejäämien pitoisuudet Suomen vesistöissä ovat yleensä melko pieniä. Tämä on todettu muun muassa Suomen Akatemian rahoittamassa CONPAT-hankkeessa, jossa tutkitaan haitta-aineiden kulkeutumista, muuntumista ja vaikutuksia vesistöissä sekä mahdollisia ongelmien hallintakeinoja.

Yksittäisten aineiden pienet keskimääräiset pitoisuudet eivät automaattisesti merkitse haitattomuutta. Ajoittain tai tietyissä paikoissa pitoisuudet voivat olla merkittäviä. Eri oloissa aineiden haitallisuus voi vaihdella suurestikin ja ihmiselle täysin vaaraton pitoisuus voi olla haitallinen herkimmille eliöille. Tietämys useimpien lääkeaineiden luontovaikutuksista on hyvin puutteellista.

Turun ja Hampurin yliopistojen yhteistutkimuksessa on todettu, että diklofenaakki heikentää kalojen aineenvaihduntaa ja häiritsee vuorokausirytmejä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että lääkejäämillä on yhdessä rehevöitymiseen liittyvän veden happipitoisuuden pienentymisen kanssa yhteisvaikutuksia, joiden laajuutta ja mekanismeja ei tunneta tarpeeksi hyvin.

Ongelmia voi syntyä myös muualla kuin vesistöissä. MTT:n (nykyinen LUKE) johdolla on selvitetty eri lääkeaineiden esiintymistä maatilojen biokaasureaktoreiden lopputuotteissa. Biokaasureaktoreiden avulla esimerkiksi lantaa ja biojätteitä voidaan muuttaa energiaksi ja hyvälaatuisiksi lannoitteiksi. Näissä kokeissa diklofenaakkia löytyi bioreaktoriprosessin läpikäyneestä massasta.

Tenniskyynärpää. Lääkkeiden ja levon lisäksi tenniskyynärpään hoidossa auttaa tukiside, joka estää lihaksia rasittamasta liikaa olkaluun sivunastan seutua.

Tenniskyynärpää. Lääkkeiden ja levon lisäksi tenniskyynärpään hoidossa auttaa tukiside, joka estää lihaksia rasittamasta liikaa olkaluun sivunastan seutua.

Lääkkeiden ympäristövaikutuksiin pitää kiinnittää nykyistä enemmän huomioita. Lääkkeiden käyttömäärät ja eri lääkeaineiden lukumäärä kasvaa koko ajan. Ikääntyvä väestö tarvitsee entistä enemmän lääkkeitä ja mainonta kannustaa käyttämään lääkkeitä jopa sellaisiin vaivoihin, joiden aiemmin annettiin parantua itsestään.

Yksi keino haittojen vähentämiseen olisi se, että lääkkeiden mahdolliset ympäristöhaitat listattaisiin tuoteselosteissa yhtä tarkasti kuin mahdolliset sivu- ja haittavaikutukset ihmisille. Tämä pakottaisi nykyistä kattavampiin tutkimuksiin ja antaisi lääkkeiden ostajille mahdollisuuden valita ympäristöä vähemmän kuormittava tuote.

Ympäristöhaittojen ehkäisy on myös yksi lisäperuste sairauksien ennaltaehkäisylle, jolloin lääkkeitäkään ei tarvita. Ehkäpä olisin voinut ehkäistä omankin tenniskyynärpääni monipuolisemmalla liikunnalla ja vähäisemmällä näppäimistön naputuksella.

Mainokset